Elinkeinorakenteen muutos on työpaikkojen siirtymistä pois alkutuotannosta jalostukseen ja palveluihin.
Kaupungistumisen
hyötyjä ja haittoja:
- työvoima ja -paikat kohtaavat - ympäristöhaitat (melu, saaste ym.)
- kunnallistekniikan rakentaminen edullista - liikenteen ruuhkautuminen
(kunnallistekniikka= vesi, sähkö ym.) - asuminen kallista
- liikkeiden ja palveluiden ylläpitäminen kannattaa - palveluyksiköt suuria (yksilöllinen palvelu?)
- edulliset, sujavat kuljetukset (teollisuus) - vähän viher- ja virkistysalueita
- monipuolinen sosiaalinen kontakti - pienten kauppojen/keskusten häviäminen
- joukkoliikenne säästää energiaa - maaseudun autioituminen
- kulttuuripalvelut - suurten kaupunkien suunnittelu on hankalaa
- viihtyvyys - sosiaaliset epäkohdat
Italia jakautuu hallinnollisesti 20 alueeseen (regione), jotka jakautuvat edelleen 110 maakuntaan (provincia) ja nämä 8 101 kuntaan (comune). Viidellä alueella on itsehallinnollinen asema: Aostan laaksolla, Friuli- Venezia Giulialla, Sardinialla, Sisilialla ja Trentino Alto Adigella.
Italiassa on kaksi miljoonakaupunkia, pääkaupunki Rooma (2,4 milj. asukasta) sekä Milano (1,3 milj. asukasta)
Yli puolen miljoonan asukkaan kaupunkeja ovat taas Napoli (937 000), Torino (854 000), Palermo (633 000) ja Genova (575 000)
Rooman kaupungistuminen alkoi jo 700- luvulla eaa, jolloin Roomasta kehittyi Välimeren maailmanvallaksi. VUonna 395 valtakunta jakautui kahtia Itä- ja Länsi- Roomaksi, joista Länsi- Rooma kuitenkin kukistui jo vuonna 476. Itä-Rooma, josta nykyään käytetään myös nimeä Bysantti, säilytti mahtiasemansa vielä vuosisatoja. Se menetti itsenäisyytensä lopullisesti vasta vuonna 1453, tosin aikojen kuluessa se oli pienentynyt lähes pelkästään Konstantinopolin käsittäneeksi kaupunkivaltioksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti