Matkailu

Matkat ryhmitellään työ- ja vapaa-ajan matkoiksi sekä terveysmatkoihin. Matkailu on suuri työllistäjä monissa maissa, varsinkin palvelualalle nousee uusia työpaikkoja, matkailun lisääntyessä. Matkailusta hyötyvätkin eniten matkanjärjestäjät, majoitusyritykset ja ravintolat.

MATKAILUN EDUT:                                                                  MATKAILUN HAITAT:

- luo työpaikkoja                                                                    - haitat ympäristölle ja paikalliselle kulttuurille
- tuo maahan ulkomaan valuuttaa                                             -> vesistöjen pilaantuminen, lisääntyneet
-> infrastruktuurin parantuminen                                                   jätemäärät, liiallinen vedenkulutus
- tutustuminen muiden maiden kulttuuriin                                  - oman kulttuurin unohtaminen
-> kansainvälinen ymmärrys
- kehittää maata


Italia matkakohteena:

 http://matkaideoita.com/italia.html

http://www.rantapallo.fi/italia/

http://www.iltalehti.fi/suosikkikohteet/2012072015865775_sh.shtml

http://www.pallontallaajat.net/maat/italia

http://www.youtube.com/watch?v=S0_zfTN5_jI




                                             

Maailmankauppa

Talouden globalisoitua kansainvälinen kauppa on lisännyt, jolloin yritysten välinen yhteityö ja kansainväliset konsernit ovat lisääntyneet. Suurin osa kansainvälisestä kaupasta tapahtuu teollisuusmaissa, niiden ja kehitysmaiden välillä.
Maailmankaupan suurimmat johtajamaat ovat Yhdysvallat, Läntinen Eurooppa, Kiina ja Japani.

WTO on maailmankauppa järjestö, jonka tehtävänä on vuodesta 1994 asti ollut kaupan esteiden
poistaminen, kauppasopimusten neuvottelu sekä kauppapolitiikan ohjailu.

OECD taas on 30 teollistuneen maan talousliitto, joka suunnittelee ja ohjailee jäsenmaiden taloudellista yhteistyötä ja huolehtii sosiaali- ja työllisyyspolitiikasta.

G8- ryhmä, on teollisuusmaiden liittymä, joka käsittelee taloudellisia ja poliittisia asioita. (Iso- Britannia, Saksa, Italia, Yhdysvallat, Japani, Kanada, Ranska ja Venäjä)

G-20- ryhmä on johtavien talousmaiden ryhmä, jonka tarkoitus on olla yhteistyö- ja neuvontakeskus. Se edistää kansainvälistä kehitystä ja talouskasvua sekä avointa kauppaa. (Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä- Afrikka, Meksiko, Etelä- Korea, Indonesia, Intia, Italia, Japani, KAnada, Kiina, Ranska, Saksa, Saudi- Arabia, Turkki, Venäjä, Iso- Britannia, Yhdysvallat sekä edustus Euroopan uniosta.)

Liikennemuodot ja liikennejärjestelmät

Liikenne jaetaan sen mukaan, missä ihmisten, tietojen ja tavaroiden kuljetus tapahtuu, jolloin puhutaan maa-vesi- ja ilmaliikenteestä. Liikenne jaetaan tarkemmin maantie-, rautatie-, laiva-, lento- ja putkiliikenteeseen sekä tietoliikenteeseen. Kuljetusmuodon valinta riippuu kuljetuksen kustannuksista, matkasta, nopeudesta ja turvallisuudesta. Esim. Raideliikenteen etuja on kuljetusten edullisuus, jos tarvitsee kuljettaa raskaita ja suuria tavaraeriä mutta toisaalta kuljetukset ovat asemiin sidottuja ja rataverkko voi olla vanha ja harva.
Liikenne jaotellaan myös tavara-, tieto- ja henkilöliikenteeseen. Tietoliikenne on nopeasti kasvanutta globalisaation myötä, se vähentää muuta liikenne, kun ihmisillä on nykyisin mahdollisuus tehdä töitä esim. kotonta käsin, jolloin liikenteen aiheuttamat ympäristöongelmat vähenevät.

Juna kulkee taas..

Liikennejärjestelmä muodostuvat:

• ylläpidosta
• liikennevirroista
• ihmiset, tavarat ja tieto
• liikennemuodoista
• esim. rautatie, lentoliikenne ym.
• liikenneverkostosta
• solmupisteet (liikenteelliset keskukset) ja väylät

Monet ilmiöt leviävät liikenneväyliä- ja verkkoja pitkin, esim. muoti, sairaudet, keksinöt, aatteet ja laitteet.

Ne leviävät kahden erilaisen diffuusion tapaan. 

Tartuntadiffuusiossa ilmiö leviää aaltomaisesti alkupisteestä/keskuksesta ympäristöön.

Hierarkisessa diffuusiossa ilmiö leviää hyppimällä siiresta keskuksesta pienempiin ja niistä edelleen vielä pienempiin keskuksiin. 

Kuvia Italian liikenteestä:

Ydinten ja syrjäseutujen maailma

Ihmisen toiminnan keskuksia ovat kaupungit ja kylät, joiden ympärillä on niiden vaikutusalue, yhdessä ne muodostavat nodaalialueen. Maailmassa ydinalueet ovat teollistuneita ja kaupungistuneita sekä merkittävässä asemassa maailmankaupassa. Periferiat ovat taas sijainniltaan ja luonnonoloiltaan eristyksissä muusta maailmasta. Ne kärsivät monista ongelmista, kuten sodista ja nälänhädästä.

Italia jakautuu hallinnollisesti 20 alueeseen , jotka taas jakautuvat 110 maakuntaan ja nämä edelleen 8 101 kuntaan. Maakunnat on usein nimetty hallintopaikkakuntansa mukaan.

Italian alueet:

(ital. Regioni d´Italia) ovat korkeimpia hallinollisia alueita Italiassa. Niille on myönnetty osittainen autonomia 1948 perustuslaissa. Viidellä alueella on erityinen itsehallitoalueen asema, joka perustuu historiallisiin ja kulttuurisiin syihin sekä alueilla eläviin vähemmistöihin. (Friuli- Venezia Giulia, Sardinia, Sisilia, Trentino- Alto Adigella ja Aostan laakso)

Joka alueella on vaaleilla valittu valtuusto sekä presidentin johtama hallitus.

Italian maakunnat:

(ital. provincia) Maakunnat koostuvat useasta kunnasta ja ne muodostavat yhdessä jonkun Italian alueista. Vuonna 2006 Italiassa oli 110 maakuntaa, joista osassa sijaitsee myös koko alueen hallinnollinen pääkaupunki. (Esim.Campanian alueen hallinnollinen keskus on Napolin maakunta)

Italian kunnat:

(ital. comune) muodostavat yhdessä maakunnat. 

Teollisuusalueet

Teollisuuden tehtävä on jalostaa alkutuotannon raaka- aineista (puu, malmi, maataloustuotteet ym.) valmiita tuotteita, se on siis sekundaarituotantoa. Suurimmat teollisuusmaat ovat Yhdysvallat, Japani, Kiina ja Saksa.

TEOLLISUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ

• Pääoma
• raaka- aine 
• raaka- ainehakuinen teollisuus, sijaintiin vaikuttaa raaka- aineiden läheisyys, esim. sokeritehdas
• energia
• työvoima 
• työvoimahakuinen teollisuus= työvoima halpaa/ työntekijät erikoiskoulutettuja, vrt. tekniikan ala vs. tekstiiliala
• markkinat 
• markkinahakuinen teollisuus, markkinoiden läheisyys vaikuttaa ratkaisevasti, esim. leipomot
• kuljetus- ja liikenneyhteydet
• talouspolitiikka
• ilmasto/sijainti
• tekninen kehitys
• teolliset perinteet

 Teollisuusalueet ^



Italiassa teollisuus on painottunut pohjois- ja luoteisosiin. Etelä- Italia on keskittynyt enemmän alkutuotantoon.
Italian suurin teollisuuskaupunkin on Milano, joka on maan rahamaailman keskuspaikka ja siten tärkeä liikenteen solmukohta. Osa autoteollisuudesta sijaitsee myös Milanossa, mutta varsinainen "autokaupunki" on Torino, jonka suurimmat tehtaat kuuluvat FIAT- yhtymälle.  Muita suosittuja italialaisia autoja on Lamborghini ja Ferrari. Italiassa tuotetaan myös paljon marmoria, josta suurin osa käytetään rakennuksiin.
Milanossa muoti- ja vaateteollisuus on merkittävässä roolissa, ja Milanossa järjestetäänkin kaksi kertaa vuodessa (kevät, syksy) suuret muotiviikot, jolloin muotitalot ja -suunnittelijat esittelevät uusia mallistojaan yleisölle ja medialle.

Italialaista autosuunnittelua:

..ja tekstiiliteollisuutta

Malmit ja muut teollisuuden raaka- aineet

Malmit = arvokkaita kallioperän kaivannaisia. Metalli, jonka louhimen on taloudellisesti kannattavaa, koska se sisältää niin paljon metallia. (Arvostus kasvoi teollisuuden vallankumouksen jälkeen)

Malmin louhimisen kannattavuuden määrää metallinpitoisuus, malmin sijainti ja suuruus, kuljetusyhteydet ja metallin maailmanmarkkinahinta.

Italiassa on hyvin niukasti metalliteollisuuden raaka- aineita omasta takaa, joten se on keskittynyt teollisuuden muihin alueisiin, joissa tarvitaan eri raaka- aineita. Tälläisiä tuotteita ovat esimerkiksi vaatteet, kengät, huonekalut ja tietokoneet. Malmiesiintymiä Italiassa onkin siis hyvin harvassa ja niukasti. Italia onkin enemmän maatalous- kuin teollisuusmaa.

Metsät

Metsät peittävät kolmanneksen maapallon jäättömästä maapinta- alasta, ja ne ovatkin tärkeä uusiutuva luonnonvara. Havumetsiä näistä metsistä on 60% ja lehtimetsää 40 %. Metsien tärkein tehtävä on ilman ja veden kierron tasapainottaminen. Ne tasaavat lämpötilaeroja, rauhoittavat tuulia, suojaavat sateilta, pidättävät kosteutta ja estävät eroosiota, koska hiljentävät pintavaluntaa. Ihmiset tarvitsevat puuta polttopuuksi, rakennusmateriaaliksi ja paperiteollisuuteen.

Italian kasvillisuus määräytyy ilmaston ja pinnanmuotojen mukaan. Etelän vähäsateisilla alueilla on enimmäkseen pensaikkoja ja niittyjä. Pohjoisessa saadaan sateita ympärivuotisesti. Siellä kasvillisuus on metsäisempää kuin etelässä. Italian kokopinta-alasta 31% on viljelysmaata, 15% laidunmaata ja 15% metsää ja metsämaisemaa.
Pääosa Italiaa on Välimeren kasvillisuusaluetta. Hävitettyjen metsien tilalle on tullut kitukasvuisten nahkealehtisten puiden ja piikkipensaiden muodostama macchia. Lämpö ja kosteus osuvat Italiassa eri vuodenaikoihin, puilla ja pensailla ei ole varaa varistaa lehtiään, vaan ne ovat aina vihantia. Lehdet ovat usein pieniä ja vahapeitteisiä, joka estää veden haihtumisen lehdistä. Kevät ja syksy ovat kasvien kannalta parasta aikaa, koska silloin lämpöä ja kosteutta on riittävästi.

Pohjois- Italiaa

Etelä- Italiaa

Maatalouden muodot

Ihmiset ovat viljelleet maata ja kasvattaneet viljelykasveja, jo monta tuhatta vuotta. Maapallon pinta- alasta on kuitenkin noin vajaa puolet sopivaa viljelymaata. Kylmyys ja kuivuus rajoittavatkin paljon viljelyä, koska kasvit tarvitsevat lämmintä ja vettä. Muita vaikuttavia tekijöitä on: maannoksen laatu, maaperän happamuus ja ravinnepitoisuus.
Maataloutta voi harjoittaa eri tavoin, siihen vaikuttaa lämpövyöhykkeet ja kasvillisuusalueiden rajat. Maatalous luokitellaan sen tehokkuuden mukaan. Se on joko intensiivistä (voimaperäinen maatalous, tuotto suurta/ha, maatilat melko pieniä, ihmistyövoimaa) tai ekstensiivistä (laaja-alaista, tuotto/ha pientä, isot tilat, koneet)

Italia kuuluu talvisateiden ilmaston maatalous- vyöhykkeeseen. Talvet ovat leutoja ja kosteutta riittää, varsinkin vehnä ja vihannekset kasvavat hyvin. Välimeren ilmasto mahdollistaa myös oliivien ja viinirypäleiden viljelyn. Italiassa  Po-joki on maataloudelle korvaamaton, sen laakso on hedelmällinen ja tasangon keskiosaa voidaan keinokastella. Lisäksi maatalouteen sopivaa aluetta ovat jokilaaksot, kuten Arnon ja Tiberin varret. Suurin osa Italian maa-alasta on maatalouden käytössä ja 1,4 miljoonaa ihmistä eli yhdeksän prosentia työvoimasta työskentelee maatalouden parissa. Italia on myös maailman toiseksi suurin viinintuottaja ja samoin toiseksi suurin vehnän tuottaja. Italia on maailman johtavia latva- artisokkien ja oliivien tuottajamaa. Muita tärkeitä tuotteita ovat: sokerijuurikas, tomaatti, mantelit, pähkinät, sitrushedelmät ja peruna.

Italiassa maatalouden lisäksi myös kalastus on tärkeässä roolissa. Meri ympäröi Italiaa eri puolilta maata, ja sen rannikko seudut luovatkin oivan ympäristön kaloille. Anjovikset, sardiinit, makrillit ja äyriäiset ovat eniten pyydettyjä kalalajeja Italiassa. Ja niitä käytetään paljon hyödyksi italialaisessa keittiössä ja se on myös yksi tärkeimmistä vientituotteista. 

Kulttuuriin vaikuttavia tekijöitä

Kielen, uskonnon, kansallisuuden ja muiden vastaavien ihmisen identiteettiin vaikuttavien tekijöiden perusteella syntyy ryhmiä, joilla on oma kulttuurinsa.

ITALIAN KULTUURIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT:


Uskonto:


Italialaisista yli 90 prosenttia on roomalaiskatolisia, joka suurin syy on se että Italia on katolisen kirkon johtovaltio. Lisäksi maassa on vakiintunut protestanttinenvähemmistö sekä maailman vanhimpiin kuuluva juutalainen yhteisö. Uskonnollisista vähemmistöistä voimakkaimmin kasvaa islam.
Katolisen kirkon keskus, itsenäinen Vatikaanivaltio, sijaitsee Rooman kaupungin sisällä. Erityisesti arvokysymyksissä kirkon poliittinen vaikutusvalta on kuitenkin edelleen suuri.

Kielet:

Italian alueella italiaa puhuu noin 58 miljoonaa ihmistä. Vuoristoisessa ja saaristoisessa maassa kielten kirjo on kuitenkin poikkeuksellisen suuri, ja italia on usein vasta toinen opittu kieli alueellisen kotikielen lisäksi. Vain 44 prosenttia italialaisista puhuu italiaa ainoana tai pääasiallisena kielenään.
Italian perustuslaki takaa rajoitetun virallisen aseman 12 vähemmistökielelle, jotta ovat

• friuli,
• ladini,
• saksa,
• sloveeni,
• oksitaani,
• ranska,
• frankoprovensaali,
• albania,
• kreikka,
• sardi,
• katalaani ja
• kroaati.

Virallisesti kaksikielisiä alueita on lisäksi kaksi, Bolzanon autonominen alue (saksa, italia) sekä Aostan laakso (ranska, italia).
  Lisäksi Italiassa tehdään ero kielten (lingue) ja murteiden (dialetti) välille, vaikka raja kielten ja murteiden välillä on epäselvä. Italialaisiin kieliin pohjautuvia murteita puhutaan kymmeniä. Erityisen suuri kielten ja murteiden kirjo on Alpeilla ja Sardiniassa.

Opi italiaa

Kulttuuri:

Maisemiensa ja monumenttiensa takia Italia on maailman rikkaimpia maita. 
Kulttuuritoiminta Italian keskeisissä kaupungeissa kuten Roomassa, Milanossa, Torinossa, Veneziassa, Bolognassa, Napolissa on erittäin vilkasta. Samoin Italian maakunnissa ja kunnissa on paljon kulttuuritoimintaa.
Italiassa jokainen "arvokkaampi" kulttuuritapahtuma on tasavallan presidentin, kulttuuriministerin, pormestarin tms. suojeluksessa. Maan kulttuuritraditioon kuuluu myös, että kulttuurin ja politiikan välillä halutaan osoittaa olevan vankka side.
Italia, ja erityisesti pääkaupunki Rooma, on tulossa yhä tärkeämmäksi kulttuuriareenaksi myös kansainvälisesti. Kansainvälistä mainetta nauttivat taiteilijat vierailevat usein maassa. Myös suuret näyttelyhankkeet, elokuvajuhlat, biennalet ja muut tapahtumat ovat vasta ihan viime vuosina tulleet Italiaan.

Rooma

Rooma Italian pääkaupunki on vaikuttanut suuresti, nykyaikaiseen Länsimaiseen kulttuuripiiriin. Vaikka se hajosi sen levittämä uskonto ja kulttuuri vaikuttavat edelleen ajatteluun. Roomasta lähtoisin olevat: demokratia, tasa- arvo ja yritteliäisyys ovat myös nykyisin suuressa roolissa kulttuurissamme.
 
 

Kaupungistuminen

Kaupungistuminen eli urbanisoituminen on yhteiskunnallinen muutos, jossa elinkeinorakenne, maankäyttö ja ihmisten elintavat muuttuvat sekö kaupungistumisaste, eli prosenttiluku (kuinka paljon asuu kaupungeissa/koko väestö), kasvaa.

Elinkeinorakenteen muutos on työpaikkojen siirtymistä pois alkutuotannosta jalostukseen ja palveluihin.

Kaupungistumisen

 hyötyjä                                                                                 ja haittoja:

- työvoima ja -paikat kohtaavat                                            - ympäristöhaitat (melu, saaste ym.)
- kunnallistekniikan rakentaminen edullista                             - liikenteen ruuhkautuminen
(kunnallistekniikka= vesi, sähkö ym.)                                    - asuminen kallista
- liikkeiden ja palveluiden ylläpitäminen kannattaa                  - palveluyksiköt suuria (yksilöllinen palvelu?)
- edulliset, sujavat kuljetukset (teollisuus)                              - vähän viher- ja virkistysalueita
- monipuolinen sosiaalinen kontakti                                       - pienten kauppojen/keskusten häviäminen
- joukkoliikenne säästää energiaa                                          - maaseudun autioituminen
- kulttuuripalvelut                                                                  - suurten kaupunkien suunnittelu on hankalaa
- viihtyvyys                                                                           - sosiaaliset epäkohdat


Italia jakautuu hallinnollisesti 20 alueeseen (regione), jotka jakautuvat edelleen 110 maakuntaan (provincia) ja nämä 8 101 kuntaan (comune). Viidellä alueella on itsehallinnollinen asema: Aostan laaksolla, Friuli- Venezia Giulialla, Sardinialla, Sisilialla ja Trentino Alto Adigella. 
Italiassa on kaksi miljoonakaupunkia, pääkaupunki Rooma (2,4 milj. asukasta) sekä Milano (1,3 milj. asukasta)
Yli puolen miljoonan asukkaan kaupunkeja ovat taas Napoli (937 000), Torino (854 000), Palermo (633 000) ja Genova (575 000)

Italian pienempiä kaupunkeja edustaa Canossa (3500), Carpineto Romano (4809), Bardonecchia (3037) ja Aquileia (3330)

Rooman kaupungistuminen alkoi jo 700- luvulla eaa, jolloin Roomasta kehittyi Välimeren maailmanvallaksi. VUonna 395 valtakunta jakautui kahtia Itä- ja Länsi- Roomaksi, joista Länsi- Rooma kuitenkin kukistui jo vuonna 476. Itä-Rooma, josta nykyään käytetään myös nimeä Bysantti, säilytti mahtiasemansa vielä vuosisatoja. Se menetti itsenäisyytensä lopullisesti vasta vuonna 1453, tosin aikojen kuluessa se oli pienentynyt lähes pelkästään Konstantinopolin käsittäneeksi kaupunkivaltioksi.

Muuttoliikkeet

Ihminen voi muuttaa kaupungista toiseen tai maasta toiseen. Muuton syyt voivat poiketa toisistaanpaljonkin. Työ, koulutus tai parisuhde ovat "helpompia" syitä muuttaa kun taas vaino oman uskonnon tai politiikan takia. YK määritteleekin pakolaiseksi henkilön, jolla on syytä pelätä joutuvansa vainotuksi,koska kuuluu johonkin ihmisryhmään. Lisäksi pakolaisuuden syitä on myös luonnonkatastrofit, nälänhätä ja sodat.

Kun ihmiset alkavat siirtyä maan syrjäseuduilta kaupunkeihin ja muille tiheään asutuille alueille puhutaan massamuutosta, jonka vetävät tekijät ovat paremmat työnsaantimahdollisuudet ja palvelut. Tämän seurauksena pienemmiltä paikkakunnilta häviää yhä enemmän palveluita ja ne autioituvat, kun kaikki keskitetään suurempiin kaupunkeihin. Työntävänä tekijänä on lisäksi maatalouden koneistuminen, jonka seurauksena työvoiman tarve vähentyy maalla.

Italiassa on yhteensä 4,5 miljoonaa vakituisesti maassa asuvaa ulkomaalaista, ja heidän osuus koko väestöstä on 7,5 prosenttia.

Italiassa muuttoliike saavutti huippunsa 1960-luvulla jolloin 2,5 miljoonaa italialaista muutti maan eteläosissta pohjoisiin teollisuuskaupunkeihin. 1900- luvulla Italiassa tapahtui paljan maastamuuttoa, ja se seurauksena yli 4 miljoonaa italialaista muutti ulkomaille, eniten Pohjois- ja Etelä- Amerikkaan.

Italiaan virtasi pakolaisia Libyasta, 2011
Keskustelua Italiaan muutosta