Matkailu

Matkat ryhmitellään työ- ja vapaa-ajan matkoiksi sekä terveysmatkoihin. Matkailu on suuri työllistäjä monissa maissa, varsinkin palvelualalle nousee uusia työpaikkoja, matkailun lisääntyessä. Matkailusta hyötyvätkin eniten matkanjärjestäjät, majoitusyritykset ja ravintolat.

MATKAILUN EDUT:                                                                  MATKAILUN HAITAT:

- luo työpaikkoja                                                                    - haitat ympäristölle ja paikalliselle kulttuurille
- tuo maahan ulkomaan valuuttaa                                             -> vesistöjen pilaantuminen, lisääntyneet
-> infrastruktuurin parantuminen                                                   jätemäärät, liiallinen vedenkulutus
- tutustuminen muiden maiden kulttuuriin                                  - oman kulttuurin unohtaminen
-> kansainvälinen ymmärrys
- kehittää maata


Italia matkakohteena:

 http://matkaideoita.com/italia.html

http://www.rantapallo.fi/italia/

http://www.iltalehti.fi/suosikkikohteet/2012072015865775_sh.shtml

http://www.pallontallaajat.net/maat/italia

http://www.youtube.com/watch?v=S0_zfTN5_jI




                                             

Maailmankauppa

Talouden globalisoitua kansainvälinen kauppa on lisännyt, jolloin yritysten välinen yhteityö ja kansainväliset konsernit ovat lisääntyneet. Suurin osa kansainvälisestä kaupasta tapahtuu teollisuusmaissa, niiden ja kehitysmaiden välillä.
Maailmankaupan suurimmat johtajamaat ovat Yhdysvallat, Läntinen Eurooppa, Kiina ja Japani.

WTO on maailmankauppa järjestö, jonka tehtävänä on vuodesta 1994 asti ollut kaupan esteiden
poistaminen, kauppasopimusten neuvottelu sekä kauppapolitiikan ohjailu.

OECD taas on 30 teollistuneen maan talousliitto, joka suunnittelee ja ohjailee jäsenmaiden taloudellista yhteistyötä ja huolehtii sosiaali- ja työllisyyspolitiikasta.

G8- ryhmä, on teollisuusmaiden liittymä, joka käsittelee taloudellisia ja poliittisia asioita. (Iso- Britannia, Saksa, Italia, Yhdysvallat, Japani, Kanada, Ranska ja Venäjä)

G-20- ryhmä on johtavien talousmaiden ryhmä, jonka tarkoitus on olla yhteistyö- ja neuvontakeskus. Se edistää kansainvälistä kehitystä ja talouskasvua sekä avointa kauppaa. (Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä- Afrikka, Meksiko, Etelä- Korea, Indonesia, Intia, Italia, Japani, KAnada, Kiina, Ranska, Saksa, Saudi- Arabia, Turkki, Venäjä, Iso- Britannia, Yhdysvallat sekä edustus Euroopan uniosta.)

Liikennemuodot ja liikennejärjestelmät

Liikenne jaetaan sen mukaan, missä ihmisten, tietojen ja tavaroiden kuljetus tapahtuu, jolloin puhutaan maa-vesi- ja ilmaliikenteestä. Liikenne jaetaan tarkemmin maantie-, rautatie-, laiva-, lento- ja putkiliikenteeseen sekä tietoliikenteeseen. Kuljetusmuodon valinta riippuu kuljetuksen kustannuksista, matkasta, nopeudesta ja turvallisuudesta. Esim. Raideliikenteen etuja on kuljetusten edullisuus, jos tarvitsee kuljettaa raskaita ja suuria tavaraeriä mutta toisaalta kuljetukset ovat asemiin sidottuja ja rataverkko voi olla vanha ja harva.
Liikenne jaotellaan myös tavara-, tieto- ja henkilöliikenteeseen. Tietoliikenne on nopeasti kasvanutta globalisaation myötä, se vähentää muuta liikenne, kun ihmisillä on nykyisin mahdollisuus tehdä töitä esim. kotonta käsin, jolloin liikenteen aiheuttamat ympäristöongelmat vähenevät.

Juna kulkee taas..

Liikennejärjestelmä muodostuvat:

• ylläpidosta
• liikennevirroista
• ihmiset, tavarat ja tieto
• liikennemuodoista
• esim. rautatie, lentoliikenne ym.
• liikenneverkostosta
• solmupisteet (liikenteelliset keskukset) ja väylät

Monet ilmiöt leviävät liikenneväyliä- ja verkkoja pitkin, esim. muoti, sairaudet, keksinöt, aatteet ja laitteet.

Ne leviävät kahden erilaisen diffuusion tapaan. 

Tartuntadiffuusiossa ilmiö leviää aaltomaisesti alkupisteestä/keskuksesta ympäristöön.

Hierarkisessa diffuusiossa ilmiö leviää hyppimällä siiresta keskuksesta pienempiin ja niistä edelleen vielä pienempiin keskuksiin. 

Kuvia Italian liikenteestä:

Ydinten ja syrjäseutujen maailma

Ihmisen toiminnan keskuksia ovat kaupungit ja kylät, joiden ympärillä on niiden vaikutusalue, yhdessä ne muodostavat nodaalialueen. Maailmassa ydinalueet ovat teollistuneita ja kaupungistuneita sekä merkittävässä asemassa maailmankaupassa. Periferiat ovat taas sijainniltaan ja luonnonoloiltaan eristyksissä muusta maailmasta. Ne kärsivät monista ongelmista, kuten sodista ja nälänhädästä.

Italia jakautuu hallinnollisesti 20 alueeseen , jotka taas jakautuvat 110 maakuntaan ja nämä edelleen 8 101 kuntaan. Maakunnat on usein nimetty hallintopaikkakuntansa mukaan.

Italian alueet:

(ital. Regioni d´Italia) ovat korkeimpia hallinollisia alueita Italiassa. Niille on myönnetty osittainen autonomia 1948 perustuslaissa. Viidellä alueella on erityinen itsehallitoalueen asema, joka perustuu historiallisiin ja kulttuurisiin syihin sekä alueilla eläviin vähemmistöihin. (Friuli- Venezia Giulia, Sardinia, Sisilia, Trentino- Alto Adigella ja Aostan laakso)

Joka alueella on vaaleilla valittu valtuusto sekä presidentin johtama hallitus.

Italian maakunnat:

(ital. provincia) Maakunnat koostuvat useasta kunnasta ja ne muodostavat yhdessä jonkun Italian alueista. Vuonna 2006 Italiassa oli 110 maakuntaa, joista osassa sijaitsee myös koko alueen hallinnollinen pääkaupunki. (Esim.Campanian alueen hallinnollinen keskus on Napolin maakunta)

Italian kunnat:

(ital. comune) muodostavat yhdessä maakunnat. 

Teollisuusalueet

Teollisuuden tehtävä on jalostaa alkutuotannon raaka- aineista (puu, malmi, maataloustuotteet ym.) valmiita tuotteita, se on siis sekundaarituotantoa. Suurimmat teollisuusmaat ovat Yhdysvallat, Japani, Kiina ja Saksa.

TEOLLISUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ

• Pääoma
• raaka- aine 
• raaka- ainehakuinen teollisuus, sijaintiin vaikuttaa raaka- aineiden läheisyys, esim. sokeritehdas
• energia
• työvoima 
• työvoimahakuinen teollisuus= työvoima halpaa/ työntekijät erikoiskoulutettuja, vrt. tekniikan ala vs. tekstiiliala
• markkinat 
• markkinahakuinen teollisuus, markkinoiden läheisyys vaikuttaa ratkaisevasti, esim. leipomot
• kuljetus- ja liikenneyhteydet
• talouspolitiikka
• ilmasto/sijainti
• tekninen kehitys
• teolliset perinteet

 Teollisuusalueet ^



Italiassa teollisuus on painottunut pohjois- ja luoteisosiin. Etelä- Italia on keskittynyt enemmän alkutuotantoon.
Italian suurin teollisuuskaupunkin on Milano, joka on maan rahamaailman keskuspaikka ja siten tärkeä liikenteen solmukohta. Osa autoteollisuudesta sijaitsee myös Milanossa, mutta varsinainen "autokaupunki" on Torino, jonka suurimmat tehtaat kuuluvat FIAT- yhtymälle.  Muita suosittuja italialaisia autoja on Lamborghini ja Ferrari. Italiassa tuotetaan myös paljon marmoria, josta suurin osa käytetään rakennuksiin.
Milanossa muoti- ja vaateteollisuus on merkittävässä roolissa, ja Milanossa järjestetäänkin kaksi kertaa vuodessa (kevät, syksy) suuret muotiviikot, jolloin muotitalot ja -suunnittelijat esittelevät uusia mallistojaan yleisölle ja medialle.

Italialaista autosuunnittelua:

..ja tekstiiliteollisuutta

Malmit ja muut teollisuuden raaka- aineet

Malmit = arvokkaita kallioperän kaivannaisia. Metalli, jonka louhimen on taloudellisesti kannattavaa, koska se sisältää niin paljon metallia. (Arvostus kasvoi teollisuuden vallankumouksen jälkeen)

Malmin louhimisen kannattavuuden määrää metallinpitoisuus, malmin sijainti ja suuruus, kuljetusyhteydet ja metallin maailmanmarkkinahinta.

Italiassa on hyvin niukasti metalliteollisuuden raaka- aineita omasta takaa, joten se on keskittynyt teollisuuden muihin alueisiin, joissa tarvitaan eri raaka- aineita. Tälläisiä tuotteita ovat esimerkiksi vaatteet, kengät, huonekalut ja tietokoneet. Malmiesiintymiä Italiassa onkin siis hyvin harvassa ja niukasti. Italia onkin enemmän maatalous- kuin teollisuusmaa.

Metsät

Metsät peittävät kolmanneksen maapallon jäättömästä maapinta- alasta, ja ne ovatkin tärkeä uusiutuva luonnonvara. Havumetsiä näistä metsistä on 60% ja lehtimetsää 40 %. Metsien tärkein tehtävä on ilman ja veden kierron tasapainottaminen. Ne tasaavat lämpötilaeroja, rauhoittavat tuulia, suojaavat sateilta, pidättävät kosteutta ja estävät eroosiota, koska hiljentävät pintavaluntaa. Ihmiset tarvitsevat puuta polttopuuksi, rakennusmateriaaliksi ja paperiteollisuuteen.

Italian kasvillisuus määräytyy ilmaston ja pinnanmuotojen mukaan. Etelän vähäsateisilla alueilla on enimmäkseen pensaikkoja ja niittyjä. Pohjoisessa saadaan sateita ympärivuotisesti. Siellä kasvillisuus on metsäisempää kuin etelässä. Italian kokopinta-alasta 31% on viljelysmaata, 15% laidunmaata ja 15% metsää ja metsämaisemaa.
Pääosa Italiaa on Välimeren kasvillisuusaluetta. Hävitettyjen metsien tilalle on tullut kitukasvuisten nahkealehtisten puiden ja piikkipensaiden muodostama macchia. Lämpö ja kosteus osuvat Italiassa eri vuodenaikoihin, puilla ja pensailla ei ole varaa varistaa lehtiään, vaan ne ovat aina vihantia. Lehdet ovat usein pieniä ja vahapeitteisiä, joka estää veden haihtumisen lehdistä. Kevät ja syksy ovat kasvien kannalta parasta aikaa, koska silloin lämpöä ja kosteutta on riittävästi.

Pohjois- Italiaa

Etelä- Italiaa